Vauvahieronta

vauva

Vauvahieronta – rauhoittavaa ja aktivoivaa kosketusta

Ritva Kuusisto

Iho on suurin aistinelimemme. Alkionkehityksessä siitä muodostuvat sekä iho, limakalvot että hermosto. Vauvan iho on ohut, joten hellä koskettelu vaikuttaa voimakkaasti lapsen mielihyväkokemuksiin, rauhoittumisjärjestelmään, ruoansulatukseen ja kasvuhormonin eritykseen. Toisaalta se myös aktivoi lasta ja auttaa häntä keskittyneeseen oppimisvireeseen.

Vauvahieronta on ollut useissa kulttuureissa luonteva osa lastenhoitoa. Nyttemmin tiedetään tutkimuksellisesti, että sen vaikutus perustuu oksitosiinihormonin erityksen lisääntymiseen. Oksitosiini puolestaan vaikuttaa aivojen tärkeisiin välittäjäaineisiin kuten serotoniiniin, dopamiiniin ja noradrenaliiniin. Yllättävintä on, että tutkimusten mukaan vauvahieronta ei rauhoita vain vauvaa vaan myös vanhemman. Oksitosiini toimii näin myönteisenä mielialalääkkeenä ja yhteenkuuluvuuden lisääjänä.

Aloitus ja vuorovaikutus

Hieronta sopii vastasyntyneestä lähtien halki elämän. Tarvitsette lämpimän, rauhallisen ja kiireettömän ympäristön. Aseta alaston vauva ison tyynyn päälle selälleen. Kutsu hänet juttelulla mukaan vuorovaikutukseen ja seuraa lapsen viestejä hierontaa rytmittäessäsi. Voit käyttää hieronnassa halutessasi myös öljyä, kunhan se on niin luonnollista, että voisit antaa sitä vaikka lapsen suuhun. Vauvan kasvoille öljyä ei yleensä suositella. Lämmitä öljytilkka ensin käsissä ennen kuin koskettelet vauvaa. Voit tehdä hieronnan vaikka päivittäin ja mukailla sitä hiukan vauvan vireystilan ja kehityksen myötä.

Kaava, toisto ja jatkuvuus

RISS -menetelmä *(Ruth Rice: Infant stimulation) pohjautuu toistuvaan kaavaan, jonka vauva oppii tunnistamaan. Se ohjaa vauvaa löytämään mm. kehon keskiviivan ja raajojen ulottuvuudet. Kukin liike tehdään kolmeen kertaan, jolloin syntyy ennakoitava rytmi. Molempia käsiä ei irroteta yhtä aikaa vauvan iholta vaan kun toinen käsi siirtyy, toinen jää odottamaan (kuten kohta 1. lopussa).

Näin hierot vauvaa:

  1. Aseta molempien käsien sormenpäät vauvan päälaelle ja sivele vauvan kasvoja sivuilta leuan alle. Jätä nyt toinen käsi leuan alle ja siirrä ensin toinen käsi päälaelle ja sitten toinen seuraa. Toista 3x. Tee vastaavalla tavalla irrotukset ja toistot myös muissa kohdissa
  2. Aseta sormenpäät keskelle otsaa ja sivele kulmakarvojen suuntaisesti kohti korvia
  3. Sivele sormenpäillä yhtaikaa molempien silmien ympärykset silmänurkasta lähtien
  4. Sivele nenänharjalta kohti korvia. Aseta nyt toinen kätesi vauvan takaraivon tueksi ja kallista häntä hiukan taaksepäin (kohdan 5. ja 6. ajaksi)
  5. Sivele suun ympärys
  6. Aseta etu- ja keskisormi poikittain vauvan leualle ja sivele kohti kaulaa
  7. Hiero sormenpäillä kevyesti vauvan päätä kuin shampoota levittäen
  8. Tartu toisella kädellä vauvan kämmeneen. Aseta toisen käden peukalo vauvan kainaloon ja hiero käsivarsi pyöritellen kohti kämmentä. Lopeta liike kämmenen painallukseen. Hiero molemmat kädet samoin
  9. Peitä leveästi molemmilla kämmenillä vauvan vartalo ja sivele hartioilta nivusiin
  10. Sivele vartalon keskiviiva kaulalta häpykukkulaan
  11. Hiero vauvan jalat vastaavalla tavalla kuin 8.
  12. Käännä vauva vatsalleen. Aseta pää mukavasti sivulle, hiero päätä kuten 7.
  13. Hiero vauvan vartalo takaa kuten 9.
  14. Piirrä selkärangan nikamien päältä pientä spiraalia ylhäältä alas
  15. Hiero vauvan jalat uudestaan kuten 8.
  16. Voit lopuksi kapaloida vauvan ja keinutella häntä esimerkiksi kehtolaulun tahdissa

Ritva Kuusiston vauvahierontaloru

Loru muistuttaa vauvahieronnan järjestyksestä ja rytmistä. Sano jokainen säe niin hitaasti, että ehdit tehdä kyseisen vaiheen kolmeen kertaan. Toistamalla hieronnan samanlaisena autat vauvaa ennakoimaan ja jo odottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.

  1. Kasvonmuodon,
  2. Kulmakarvan,
  3. Silmälasin,
  4. Sille sangan,
  5. Pikku suukon,
  6. Leuan, kaulan,
  7. Untuvikon muistan vauvan,
  8. Käden annoit, Valan vannoit,
  9. Rinnan kuljen,
  10. Paidan suljen,
  11. Jalan perät, jalkaterät
  12. Vauvan käännän, päätä väännän,
  13. Niska peppu,
  14. Pikku heppu,
  15. Jalan perät, jalkaterät
  16. Vielä pientä keinuttelen, tukevasti heiluttelen.

*RISS -menetelmä on alun perin kehitetty keskosvauvoille. Menetelmän koulutusoikeudet ovat Ensi- ja turvakotien liitolla. Tässä esitetty mukaelma sopii kotikäyttöön terveille vauvoille


Vauvahieronta opettaa lasta rauhoittumaan

Ritva Kuusisto

Pikkulapsen stressi

Ihmisvauva on sosiaalisesti maailman riippuvaisin olento. Juuri tämä riippuvuus ja toisaalta suuri valmius vastavuoroisuuteen muokkaa lapsen ”sosiaaliset aivot” tunteiden käsittelyyn ja vuorovaikutukseen. Valtaosa tästä perustyöstä tapahtuu sikiökauden ja kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Tuossa vaiheessa ihminen oppii myös tavan, jolla käsitellä stressiä ja rauhoittua. Vähitellen lapsi alkaa järjestellä kokemuksiaan ja oppia, miten selviytyä voimakkaista tunnetiloista ja uhkista.

Vauvoina olemme kaikki lähellä kehityksen alkupistettä. Mitä pidemmälle aika kuluu, sitä selvemmin tiet erkanevat ja pienet kehityserot alkavat näkyä elämänkulussa. Vaikka emme muista varhaisia kokemuksiamme, ne ohjaavat käyttäytymistämme myöhemmissä ihmissuhteissa ja kriiseissä. Toistuvasti itkemään jätetylle lapselle kehittyy herkempi vaste stressiin. Masentuneiden äitien vauvat sopeutuvat alhaiseen ärsyketasoon ja niukkoihin myönteisiin viesteihin. Levottomassa ympäristössä vauvat ovat usein ylivireitä. Nämä mallit toimivat kaavana, jota pyrimme käyttämään myöhemmissäkin ihmissuhteissamme.

Vauvat ovat erilaisia, mutta hyvässä hoivassa herkkäkin vauva voi kokea sietämättömän muuttuvan siedettäväksi. Kun muut toistuvasti auttavat lasta palauttamaan vireystilan sopivaksi, hän oppii vähitellen tekemään sen itsekin. Jos taas varhaiset kokemukset ovat ongelmallisia, lapsen biokemia alkaa varautua kaikkiin uusiin asioihin hyökkäämällä tai lamautumalla.

Avain rauhoittumiseen

Aiemmin stressitutkimus kohdistui valtaosin taistelu-pakoreaktion selvittelyyn. Vasta viime aikoina on kiinnostus laajentunut myös ruumiin oman rauhoittumisjärjestelmän toimintaan. Tämä systeemi rakentuu pelon ja uhkan sijasta luottamukseen, uteliaisuuteen ja ystävällisyyteen. Nyt nähdään, että ratkaisevin ongelma ei ole itse stressi, vaan kyse on myös siitä, kykeneekö yksilö tasaamaan tunnetilaansa.

Stressivaste on olennainen osa elämänvarustustamme. Sen laatu ratkaisee, tekeekö se meistä fysiologisesti, psykologisesti ja sosiaalisesti sopeutuvia vai häiriöalttiita. Riittävän hyvissä olosuhteissa lapsi kehittää kyvyn säilyä toimintakykyisenä vaativissakin tilanteissa, kyvyn turvautua toisten ihmisten tukeen stressin säätelyssä ja kyvyn rauhoittua stressaavan tapahtuman jälkeen. Heikommilla eväillä maailmaan lähtevät ovat muita alttiimpia mielenterveyden häiriöille, fyysisille sairauksille ja riippuvuuksille.

Mielenkiintoista on, että rauhoittumisjärjestelmän avain näyttää olevan oksitosiinihormoni, jota on pidetty tärkeänä enemmänkin synnytyksen ja imetyksen yhteydessä. Nyt tiedetään, että oksitosiini vaikuttaa aivojen tärkeisiin välittäjäaineisiin kuten serotoniiniin, dopamiiniin ja noradrenaliiniin. Se toimii useilla eri tasoilla aivojen ja verenkierron välityksellä. Mielenkiintoisella tavalla se näyttää lisäävän hyvinvointia tarkoituksenmukaisesti joko rauhoittaen tai aktivoiden.

Tarina alkaa elämän alusta: oksitosiinia erittyy runsaasti hyväilyjen ja tyydyttävän rakastelun aikana. Se edesauttaa sekä miehen että naisen sukusolujen hedelmällisyyttä. Synnytyksessä oksitosiini saa kohdun supistelemaan ja työntämään lapsen ulos. Imetyksessä hormoni laukaisee herumisrefleksin ja saa maidon suihkuamaan lapsen suuhun.

Iho on suurin aistielimemme, joka alkionkehityksen aikana poimuttuu sisä- ja ulkopinnaksemme ja hermokudokseksi. Koska ”oksitosiinijärjestelmä” aktivoituu erityisesti ihoaistimusten kautta, tapa jolla lasta hoivataan vaikuttaa oleellisesti siihen, miten hän kohtaa ihollaan ulkomaailman.

Imetyksessä lapsen saama ihostimulaatio on maksimaalista, koska äidin rinta ja lämmin maito aktivoi siinä herkkää limakalvoa sisäpuolelta ja äidin iho ja lämpö ulkopuolelta. Suuri vaikutus nähdään jo varhaiskontaktissa, jossa oksitosiini rentouttaa vastasyntyneen ja auttaa häntä painamaan sosiaaliseen muistiinsa omaan äitiin liittyvät ominaishajut ja äänet. Jokainen myöhempi lähikohtaaminen äidin kanssa laukaisee yhä vahvistuvan mielihyvän ja turvallisuuden. Tämä auttaa lasta kiinnittymään äitiin eri aistimusten ”oksitosiinisuihkutuksen” avulla.

Oksitosiinillä on yleisesti rauhoittava vaikutus. Kun uhkan tunne väistyy, mielellä on varaa antautua uteliaisuudelle, keskittymiselle ja oppimiselle. Rauhoittuminen vähentää ahdistusta ja keho rentoutuu. Tämä edistää ruoansulatusta ja kasvuhormonin eritystä. Tästä syystä sama ravintomäärä auttaa keskosta kasvamaan tehokkaammin, jos hän on saanut kenguruhoitoa tai vauvahierontaa. Täysiaikaisilla lapsilla hoivaamistapojen eroista näkyy samansuuntaisia vaikutuksia.

Imetyksessä (tai vauvahieronnassa) ei kuitenkaan rauhoitu vain lapsi, vaan myös äiti. Joka kerta kun hän imettää (tai hieroo), kortisolin (stressihormoni) pitoisuus laskee. Syynä ovat sympaattisen hermoston ja lisämunuaisten toiminnan väheneminen. Mitä useammin äiti imettää, sitä kauemmin rauhoittava vaikutus kestää myös hänellä itsellään. Väsynyt äiti nukahtaa usein imetykseen. Tällä kaikella on selvä vaikutus varhaisen vuorovaikutuksen ja harmonisoituvan uni-valverytmin muodostumiseen äidin ja vauvan välille.

Mitä enemmän äidillä on oksitosiinihuippuja, sitä parempi on hänen kykynsä sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä vauvan että muiden ihmisten kanssa. Korkean oksitosiinitason vuoksi suhde vauvaan on myös palkitsevampi, äiti on rentoutuneempi eikä hän koe lapsen kanssa elämistä yhtä helposti pitkäveteisenä. Tiheästi imettävillä äideillä on myös keskimääräistä enemmän maitoa ja pidempi imetyskausi.

Oksitosiini vahvistaa elämää ylläpitävää toimintatapaa. Silloin kun olosuhteet sen sallivat, se rauhoittaa ja lisää herkkää vuorovaikutuskykyä. Jos on valvottava poikasen hyvinvointia tai suojeltava sitä vihollisilta, oksitosiini antaa emolle puhtia. Läheiset rakkaussuhteet vahvistuvat aina koskettelun, rakastelun ja imetyksen välityksellä. Näin hellä ja rakastava huolenpito toimii kaikissa ihmissuhteissa oksitosiinivälitteisesti.

Onko maailman muuttaminen mahdollista?

Huoli perheiden jaksamisesta sekä lasten ja nuorten pahoinvoinnista kasvaa. Tiedämme, että keskeiset elämän uhkatekijät liittyvät tunnesuhteen heikkouteen ja mielialansäätelyn vaikeuksiin. Niiden seurauksena lisääntyvät keskittymis- ja oppimisvaikeudet, aggressiivisuus, masentuneisuus, riippuvuudet ja kyvyttömyys luoda läheisiä ihmissuhteita. Nämä ongelmat tuottavat paljon inhimillistä kärsimystä ja tulevat myös kalliiksi yhteiskunnalle.

Onneksi meillä on tiedossa keinoja, joilla voimme auttaa itseämme vanhempina saamaan tyydyttävämmän ja toimivamman suhteen lastensa kanssa. Oksitosiini on myönteinen mielialalääke, jonka korkeat pitoisuudet edistävät äidin ja isän rakkautta. Jos perheiden arjessa suosittaisiin sellaisia hoivaamismalleja, joissa lapsen tunnesäätely helpottuu, kehityksen suunta muuttuu. Arjessa on viisasta panostaa lapsen todellisiin tarpeisiin ja imettää ja hoivata lapsentahtisesti. Kantoliina, vauvahieronta ja sylin suosiminen istuimien kustannuksella lisää ”oksitosiiniturvaa” ja antaa enemmän todellista laatuaikaa perheelle.

Lasten mielialansäätely on tällä hetkellä uhanalaisin ja arvokkain tehtävä, mitä yhteiskunnalla ja lähiyhteisöllä on. Kun autamme lasta säilyttämään turvallisuudentunteensa itkun tai uhmakohtauksen aikana, olemme luomassa elinikäistä stressinhallintamekanismia. Vanhempana olon suurin vaikeus on siinä, että joutuu itse jatkuvasti kohtaamaan oman turvattomuutensa. Onneksi vauvan pitäminen iholla ja imettäminen hoitaa myös aikuista. Mitä paremmin oppii lukemaan vauvaa ennakoivasti, sitä vähemmän lapsi ehtii ”mennä paniikki-itkuun”. Opettele sanoittamaan tunteita: ”Kylläpä sinulla nyt on nälkä!” tai ”Tämäpä vasta on ihmeellinen juttu!”
Näin omakin hätä pysyy paremmin hallinnassa, kun ajattelee, että lapsi on hädissään eikä koskaan itke vain kiusatakseen väsyneitä vanhempiaan. Samoin lapsen hymy ja tyytyväisyys paistaa vanhemman ja koko yhteisön iloksi.

Lähdekirjallisuutta aiheesta suomeksi:

Ensikotien liitto, toim. Ritva Kuusisto: Vauvahieronta ja sylihoito tasapainoisen kehityksen tukena, 1987 (loppuunmyyty)
Gerhardt, Sue: Rakkaus ratkaisee, 2007, Edita
Uvnäs-Moberg, Kerstin: Rauhoittava kosketus, 2007, Edita
Kuusisto, Ritva: Vauvavuoden vanhemmuus/Att vara förälder, babybs första år (2007), Raittiuden Ystävät ry (http://www.raitis.fi)

Alpaderm logoL'ateriel des Deloces logocharme_logo_minCouleur Caramel logoHonore des Pres logoKure Bazaar logo